perjantai 1. tammikuuta 2016

Minä ja pikkuserkkuni Reima

Hyvää päivää.

Lienee paikallaan selvittää hieman tätä Luojan hylkäämää fiktiivistä parodiaa ja sen primitiivistä sanomaa, joka ei ensi yrittämällä auennut joillekin lukijoistani.

Minä, Carl Rudolf af Caravanius, Suomen suosituimman Caravan-alueen pidetty ja arvostettu omistaja olen vilpittömän pahoillani siitä, että korkeatasoinen tekstini ei tavoittanut kaikkia lukijoitani.
No, vaikka itse olen niinkin sivistynyt ja arvostettu henkilö, sekä suomenkielen asiantuntija, en voi sille mitään, että jotkut matalaotsaiset lukijani näkevät kirjoitusteni sanoman niin kuin näkevät ja kyselevät julkisesti sen perään, jopa typeryyksissään arvostelevat laadukkaita tekstejäni.  No, tietysti rahvasta tulee ymmärtää, se tulee ymmärtämään tuota pikaa  varsin järkevät kirjoitukseni täällä.

Minä, Carl Rudolf af Caravanius, olen vaatimaton mies.
En pidä suurta ääntä itsestäni, en kehu minääni, enkä julkituo persoonaani, kuten pikkuserkkuni, Kontiolan kaupunginjohtaja Reima Johansson, joka suuna päänä on valmis tuhlaamaan Radio Suomen kallista lähetysaikaa.  Oikeastaan minun, Carl Rudolf af Caravaniuksen, tulisi olla yhteydessä pääjohtajaan ja asettaa välikysymys pikkuserkkuni julkean suoraviivaiselle ja sukumme mainetta pilaavalle kielenkäytölle yhteisessä radioformaatissamme.  Mutta en Minä sitä tee, olen sentään solidaarinen järkeville kommenteille sekä totuudelle.

Minä, Carl Rudolf af Caravanius, en kunnallisista asioista välitä, sen puolen saa hoitaa Reima Johansson, Kontiolan kaupunginjohtaja, minä keskityn vain Suomen suosituimman Caravan-alueen menestyksekkääseen johtamiseen ja asiakkaitteni rahastamiseen sekä kirjoittamaan tätä suosittua blogiani.  Kuten valveutuneimmat lukijani jo ymmärtävät, tämä Winemakerin blogipahainen on vain tilapäinen foorumi laadukkaille kirjoituksilleni.

Minä, Carl Rudolf af Caravanius, olen tekniikan mies.
Käytän vain uusinta välineistöä sanomani julkaisuun ja elän totisesti ajan hermolla hyödyntäen nykyaikaisia radiopuhelimia, jopa huippunykyaikainen mobilephone on apunani ja assistenttini singauttaa tuon tuostakin kuvan pyytämääni kohteeseen.

  
Itse tietysti moninaisia elektronisia laitteitani käyttäisin, kiireet vaan häiritsevät rikasta elämääni ja yritän vaatimattomasti totutella elämään julkisuuden henkilönä.

Niin, vaatimaton mies kun olen, en nyt viitsi aloittaa tätä viimeistä kappaletta " Minä, Carl Rudolf af Caravanius", vaan aloitan sen kainoon tyyliini toivottamalla runsaslukuiselle  ihailijajoukoilleni hyvää uutta vuotta ja toivotan Teidät kaikki tervetulleiksi Suomen suosituimmalle Caravan-alueelle, tänne etelä-Sawoon.



Vaatimattomasti Teidän

Carl Rudolf af Caravanius 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti